<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Johannes oli surusta sekaisin. Hänen elämänsä rakkaus, Nikki, oli siirtynyt toiseen ulottuvuuteen. Mutta hänen olisi vielä jonkun aikaa jatkettava maallista vaellustaan. Nikin kuoleman jälkeen Johannes menettti työpaikkansa bileiden viihdyttäjänä ja mikään ihme. Ensimmäiseksi Johanneksen oli saatava uusi työpaikka.

 

Johannes etsi sanomalehdestä uusia työpaikkoja. Vihdoin hän löysi kiinnostavan työpaikan: suurlähettilään assistentti. Työssä saisi varmasti tutustua uusiin kulttuureihin. Hyvin kiinnostavaa.

 

Lisäksi Johannes joutui/sai opetella aamiaisen tai yleensäkin ruuan valmistamista. Tämän puolen Nikki hoiti suurimmaksi osaksi eläessään. Johannes ajatteli opetella helpoimmasta, kinkkuvoileivästä.

 

Kinkkuvoileipä tuntui maistuvan kaikesta huolimatta. Kuitenkaan Johannes ei voinut olla muistelematta ensimmäisiä treffejään Nikin kanssa. Kuinka hän kaipasikaan Nikkiä.

 

Kaipausta torjuakseen Johannes pelasi videopeliä. Hetkeksi Johannes sai kaipaamaansa lohdutusta, mutta Nikkiä hän kaipasi suuresti. Johannes mietti, että hän koskaan toipuisi Nikin menetyksestä. Onneksi  Amanda soitteli. Aivan yksin Johannes ei siis jäänyt, mutta toisinaan hän tunsi itsensä melko yksinäiseksi.

 

Vaikka Johannes kaipasi edelleen Nikkiä, tiesi hän, että muutosta oli elämään tultava, mikäli hän haluaisi jatkaa elämäänsä edelleen. Tässä hieman uudistunut Johannes. Johannes muutti hiusmalliaan ja uudisti asuaan.

 

Vaikka hamsteri olikin  Alisan peruja, halusi Johannes hoitaa eläintä kunnolla, sillä Nikille se oli ollut hyvin tärkeää. Hamsteri oli tavallaan yhteys Nikkiin. Toisaalta hamsterista oli myös seuraa.

 

Jostain kumman syystä Johannes tunsi olonsa rauhalliseksi, kun hän istui Nikin haudan äärellä ja muisteli heidän yhteisiä juttujaan. Surusta aiheutunut unenpuute alkoi näkyä silmäpusseina, mutta toivottavasti aikaa myöten tämänkin helpottaa.

 

Nikin suuri intohimo oli ollut tomaattien kasvattaminen. Johannes päätti jatkaa Nikin harrastusta. Johannes halusi, että Nikki näkisi ja olisi ylpeä tomaattiviljelmästään. Kuten kuvasta huomaa, niin vuorokauden ajalla ei ollut merkitystä Johannekselle.

 

Nikki päätti seurata Johanneksen toimia ja Nikki otti tavakseen partioida öisin pihalla. Kuten kuvasta huomaa mammonatavoite ei ole hävinnyt Nikin mielestä minnekään.

 

Pikkuhiljaa Johannes alkoi oppia aamiaisen tärkeyden. Johanneksen bravuuriksi tuli paprikatäytteinen omeletti.” Olisipa Nikki ollut maistamassa.” mietti Johannes. Nikki kyllä ihmettelisi, että miten olen kehittynyt ruuanvalmistuksessa.

 

Johannes oli tutustunut Milja Niemiseen.Milja ensimmäinen kyläilyn aikana tyttö sai miltei sydärin, sillä Nikki oli pelättänyt hänet pahanpäiväisesti vessassa. Nikkiä puolestaan vaan nauratti .

 

Johannes  jutteli Miljan kanssa päivän tapahtumista ja ehdotti naiselle lounasta viikonloppuna. Johannes kertoi epäilyksistään, että Nikki olisi tontilla. Puhelun aikana Johannes sai vahvistuksen epäilylleen, kun Milja kertoi, että viime kerralla Nikki oli pelättänyt naisen vessassa. ”Ethän liikaa pelästynyt. Tarkoitan, että uskallan toivoa sinun tulevan tänne vielä toisenkin kerran?” kysyi Johannes arasti. ”Ei, tottakai uskallan. Enhän voi olla tulematta.” kihersi Milja.

 

Johannes on lähdössä töihin. Luolien tutkiminen on aina ollut Johanneksen toiveena ja nyt vihdoinkin se on totisinta totta. Mutta kuten kuvasta näkyy niin hieman painoa Johannekselle tullut.

 

Jottei elämä olisi pelkkää herkuttelua, päätti Johannes hieman urheilla, sillä hänen työnsä vaati hyvää kuntoa. Johannes oli saanut hieman painoa lisää, sillä hän oli klassisesti syönyt suruunsa. Mutta uusi työ ja uusi ihastus oli saanut Johanneksen taas innostumaan myös omasta terveydestään. Onneksi he olivat Nikin kanssa aikoinaan hankkineet juoksumaton.

 

Tomaattien kasvattaminen oli mainiota terapiaa Johannekselle.Elämä alkoi pikkuhiljaa voittaa, vaikka tottakai hän kaipasi Nikkiä kovasti. Mutta vihdoinkin Johannes uskalsi ajatella myös tulevaisuuttaan. Salaa Johannes toivoi, että voisi perustaa perheen Miljan kanssa, mutta mies päätti kuitenkin ottaa ihan rauhallisesti.

 

Miljan ansiosta, Johannes oppi nauttimaan erilaisista salaateista. Kauppahallissa oli aivan mielettömän tuoreita vihanneksia. Johannes oli täysyin hurahtanut kylmäpuristettuun oliiviöljyyn. Johannes oli todellakin muuttunut mies.

 

Myös Milli -hamsterin kanssa leikkiminen kuului päivän ohjelmaan. Kauhukseen Johannes huomasi, että myös Milli alkoi jo hieman vanhentua. ”Onneksi Milli on ollut terveenä.”  ajatteli Johannes.

 

Vaikka elämä tuntui menevän eteenpäin, kaipasi Johannes edelleen Nikkiä. Joka päivä Johannes kävi Nikin haudalla. Johanneksen suru oli aaltoilevaa. Kaiken alleen survova suru ja tuska oli jo hieman helpottanut. Mutta tottakai kaipaus oli edelleen valtava.

 

Iltaisin Johannes mietti ja kaipasi Nikkiä. Kuinka hän tulisi toipumaan rakkaansa menettämisestä koskaan. Mutta toisaalta Milja oli saanut hänen elämänilonsa herätettyä. Hieman oli sekavia tunteita, mutta Johannes oli päättänyt, että tekee niin kuin parhaimmalta tuntuu.

 

Eräänä íltana Johannes oli jälleen  tuntevinaan Nikin läsnäolon. Nikistä taas oli turhauttavaa, koska hän tiesi, että Johannes ei tiennyt hänen käynneistään muuta kuin ehkä vain aavistaen. Nikki oli halunnut niin halata Johannesta.

 

Kaipausta purkaakseen, Johannes soitti toisinaan veljelleen ja siskolleen, jotka ymmärsivät hänen tunteensa. Myös Amanda oli hyvänä tukena, kun Alisa oli Anttoninsa kanssa häämatkalla.

 

Nikki otti tavakseen tehdä iltaisin leijumiskierroksen kotinsa takapihalla. Kuinka ihania muistoja pihasta olikaan. Toisaalta Nikillä oli ollut hyvä elämä. Hän oli saanut kokea rakkautta ja antaa sitä myös muille.

 

Työnsä takia Johannes osti matkapuhelimen.- Hänen olisi oltava tavoitettavissa 24/7. Lähtö voisi tapahtua milloin tahansa. Kylläpä kännykät olivat kehittyneet.

 

Johannes joutui opettelemaan myös putkityöt. Paljon oli opeteltavaa Nikin päästyä vihreämmille maille, mutta toisaalta uusien asioiden opetteleminen oli myös hyvin mukavaa. 

 

Hamsterin kanssa leikkiminen ei veisi koskaan liikaa aikaa. Poskien punainen väri johtui kovasta juoksusessiosta, mutta se leikkihetkeä haittaa.

 

Milja vieraili yhä useammin ja useammin Johanneksen luona. Nainen tuntui mukavalta ja eikä koskaan yrittänyt mitään painostustaktiikkaa. Johannes alkoi odottamaan yhä innokkaammin Miljan käyntejä. Olisko tässä mahdollisen romanssin alkua?

 

Miljan ollessa Johanneksen luona kylässä, jaksaa Nikki irvailla Miljalle. ´"Luuletko Johanneksen olevan kanssasi tosissaan?" 

 

Nikille on ollut vaikeaa hyväksyä, että hän ei ole olemassa enää tässä maailmassa. Ensimmäisen kerran Johannes todella näkee itkevän Nikin ja mies ei osaa kuin vain katsoa vierestä.

 

Nikin suurin hauskuuden aihe olin ihmisten peloitteleminen. Pelottelulta ei edes Johannes säästynyt.

 

Miljan kanssa Johannes tunsi sielujen sympatiaa ja hän tunsi, että nainen ymmärtäisi hänen sielunmaisemaansa ja tunnetilojaan.

 

Tulevaisuus näyttää, että miten Johanneksen ja Miljan suhde etenee. Lisäksi selviää, että antaako Nikki Johanneksen jatkaa elämäänsä vai tulisiko nainen sotkeutumaan tähän enemmänkin. Entä miten Johannes saa kerrottua Alisalle äidin nukkuneen ikiuneen.