Pahoittelen vielä kerran kuvien laatua. Vakuutan, että seuraavassa jaksossa kuvat ovat paremmat laatuisia. Nämä kuvat on otettu pelin omalla kameralla, mutta onneksi olen saanut hyviä vinkkejä ja seuraavan jakson kuvat otankin vapaalla kameralla. Pelin kuva-asetuksetkin ovat nyt täysillä ja mikä parasta konekin on tehokkaampi kuin aikaisempi. Mutta toivottavasti kestätte vielä tämän kerran.

 

Anttonin ja Alisan häät oli vietetty ja hääpari suuntasi kohti Twikkii-saarta.  Molemmille tämä oli ensimmäinen ulkomaan matka. Taksiin noustessaan sekä morsian että sulhanen olivat hyvin jännittyneitä. Edessä olisi uusi kokemus ja mikä parasta, että he saivat jakaa sen toistensa kanssa.

 

 

Nikki kirjoittautui ensimmäisenä hotelliin sisään, sillä herrasmiehenä Antton maksoi taksin ja kantoi heidän matkalaukkunsa hotellin aulaan. "Tervetuloa Twikkii-saarelle", toivotti vastaanottovirkailija ja jatkoi, "toivottavasti viihdytte." "Kiitos, kiitos", vastasi Alisa hymyillen. "Oletteko yksin?",virkailija kysyi. "Voi en, mieheni tulee aivan, naurahti Alisa, "olemme häämatkalla".

 

 

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Vihdoin Anttonkin pääsi kirjoittautumaan hotellin. "Tervetuloa hotellin ja saarellemme", toivotti vastaanottovirkailija jälleen. "Vaimonne onkin jo varmasti huoneessanne", jatkoi virkailija. "Mukavaa häälomaa", hymyili virkailija. Antton vain nyökkäsi hymyillen. Aika ei varmasti tulisi pitkäksi…

 

Saavuttuaan hotellille Alisa ja Antton ottivat pienet nokoset, kuten taustalla olevasta sängystä huomaa. Heti herättyään Antton soitti huonepalveluun ja tilasi heille hampurilaisia. Molemmilla olikin jo kova nälkä. "Hyvää hääpäivää rakas", kujersi Alisa. "Kuten myös", vastasi Antton hymyillen. "Nyt keskitymme vain lomailemaan ja unohdamme kaiken muun", päättivät Alisa ja Antton kuin yhdestä suusta. Hampurilaiset tekivät hyvin kauppansa.

 

Aterian jälkeen tuore aviopari meni tutustumaan hotellin ympäristöön. Ensimmäiseksi oli tietenkin tehtävä hiekkalinna. Asuvalinta ei pariskunnalla ole ihan parhain, mutta se ei paljon rakennuspuuhia haitannut.

 

Hiekkalinnan rakentamisen jälkeen Antton meni kokeilemaan hulahula-tanssia. Alisa ei vielä rohjennut ottaa tanssiin osaa, ja jäi sivulle seuraamaan. "Aion kyllä saada vaimon tanssimaan hulahulaa ennen kuin loma on loppu", ajatteli Antton hymyssä suin.

 

Illan jo hämärtyessä, olivat Alisa ja Anttonkin jo vaihtaneet hieman kevyempään asuun. Rantatuoleissa oli ihanaa lepäillä ja kuunnella aaltojen kuohuntaa. Siinä samalla oli hyvä suunnitella kodin tulevaa hieman remonttia.

 

 

Alisan nukkuessa vielä sikeästi Antton käväisi vastaanotossa kyselemässä saaren retkistä ja harrastusmahdollisuuksista. Antton sai kuulla, että riippuliito oli suosittua. Sitä olisi ehdottomasti kokeiltava, mietiskeli Antton. Huoneeseensa palatessaan huomasi Antton tutut kasvot: Jarkko Mäntynen. Jarkko oli hänen pikkuserkkunsa. Mikä sattuma. Miehet vaihtoivat muutaman sanasen.

 

Antton oli jättänyt lähtiessään viestin Alisalle varmuuden vuoksi. Alisa oli herännyt sillä välin, kun Antton poissa. Heti herättyään Alisa laski kylpyveden ja nautti hyvin ansaitusta vaahtokylvystä. "Tuntuu kuin olisin taivaassa", ajatteli Alisa.

 

Tullessaan huoneeseen Antton kuuli vaimonsa olevan kylvyssä. Antton vaihtoi uima-asuun sillä aikaa. "Huomenta rakas" ,kuiskasi Antton Alisan korvaan. "Huomenta kulta", vastasi Alisa, "Olitko kauan poissa ja saitko selville retkistä?", kysyi Alisa. "Olin puolisen tuntia poissa ja et arvaa kenet tapasin. Palatessani huoneelle päin näin käytävällä Jarkon", vastasi Antton. "Jarkon!" , huudahti Alisa, "Olipa hassu sattuma." "Niinpä", vastasi Antton, "hän oli yksin lomailemassa ja valitettavasti lähtee jo huomenna kotiin. Niin ja niistä retkistä, riippuliito on kuulemma suosittua, kokeillaanko?" "Kokeillaan pois.", innostui Alisa.

 

 

Taksi tulikin hieman nopeammin kuin Alisa osasi odottaa ja uimapukua hän ehtinyt vaihtaa. Antton kiiruhti taksiin ja sai toimia maksumiehenä.Riippuliitoreissun jälkeen pariskunnalla olikin jo melkoinen nälkä. Niinpä Antton tilasikin huonepalvelusta räiskäleitä huoneeseen. "Kylläpä nämä täytetyt räiskäleet ovatkin makoisia", myhäili Alisa. "Miten osasitkaan tilata lemppareitani?", ihmetteli Alisa. "No, olipa vaikeaa", naureskeli Antton, "tottahan toki kermavaahto-hillotäyte kelpaa käsittääkseni jokaiselle naiselle." "Totta puhut", myönteli Alisa suu täynnä räiskäleitä.

 

Räiskäleitä syötyään pariskunta hieman lepäsi ja Anttonin pyynnöstä menivät taas tanssimaan hulahula-tanssia. Alisakin alkoi vihdoin päästä tanssin saloihin sisälle. Hän alkoi pikkuhiljaa ymmärtämään, että miksi Antton oli tanssisista niin innostunut.

 

Illalliseksi olikin hyvä nauttia spagettia. Alisa oli hieman ihmeissään, sillä hän tuntui olevan koko ajan nälissään. Toisaalta hän tuntui olevan kauhean väsynyt. Mitähän tämäkin tarkoitti…

 

Jos Anttonin innostus oli hula-hulatanssi, niin Alisalla oli hiekkalinnojen rakentaminen. Linnoja nuoripari rakensi myös yhdessä ja siinä välillä oli hyvä myös laittaa tanssiksi.

 

 

Hiekkalinnan rakentamisen lomassa Alisa vilvoitteli aalloissa. "Kuinkahan ihanalta vesi tuntuikaan.", mietti Alisa.

 

 

 

Heti aamusta olikin hyvä pitää pienti uintisessio ja uinti piristikin kummasti.

 

Rannalla lekottelun jälkeen olikin jo taas aika nauttia hieman murkinaa.  Alisa keksi, että kotiin päästyään he voisivat tehdä leikekirjan matkastaan tulevia jälkeläisiä varten. Antton innostui ajatuksesta, kuten hänen hymystään voi päätellä.

 

 

Anttonia alkoi nähtävästi häiritsemään pensaiden ylikasvaneet lehdet ja niin mies päätti hieman tasoittaa pääoven vieressä olevia pensaita. Antton oli tietyissä hyvin pedantti.

 

Lopulta  Antton ja Alisa olivat täysin hulatanssin lumoissa, että jopa paikalliset opettajatkin alkoivat ihmetellä Kuuselan pariskuntaa.

 

Alisa ei meinannut saada uimisesta lainkaan tarpeekseen. Aaltojen keskellä oli piristävää ja rentouttavaa uida.

 

Päivän aktiviteettien jälkeen oli ihanaa vain nauttia toisen läheisyydestä. Alisa oli niin onnellinen. Hän oli päässyt pitkään haaveilemalleen lomalle Twikkii-saarelle.

 

Alisa kertoi oudoista tuntemuksistaan Anttonille. "Tuntuu, että olen kokoajan nälkäinen ja vessassakin olen saanut aika usein juosta. Luulen, että voisin olla raskaana" iloitsi Alisa. "Siis mitä?", ihmetteli Antton, "oletko aivan varma, kultaseni?" "Olen melko varma" vastasi Alisa.

 

"Kultaseni olisi niin ihanaa", kuiskaili Antton, "saada lapsia kanssasi. Olen aina haaveillut isäksi tulemisesta."

 

 

Yksi asia johti toiseen ja kuten kuvasta näkyy, taisi peitto heilua melkoisesti.

 

Seuraavana päivänä Antton varasi heille pöydän hotellin ravintolasta. Hän veisi vaimonsa syömään kunnolla.

 

Alisan ollessa vessassa, Antton tilasi heille lohimedaljonkeja. Antton tiesi vaimonsa pitävän kalaruuasta.

 

Alisan tullessa vessasta , tuli hänelle kauhea heikotuskohtaus, mutta onneksi hän  sai keittiöstä  raikasta jäävettä. Hän istahti hetkeksi nurkkapöytään. Antton huolestui kovasti, mutta Alisa vakuutti, että voi paremmin. Niinpä he jatkoivat illallista. Ilta oli hyvin hauska. Ruoka oli maittavaa ja seura oli upeaa. Parin palatessa huoneeseen Antton käväisi iltauinnilla. Alisa jäi huoneeseen lepäilemään ja katsomaan telkkaria.

 

Anttonin tullessa iltauinnilta pari äityi melkoiseen suutelukohtaukseen sängyllä.

 

Ja jälleen peitto heilui ja tyynyt lentelivät. Pitihän sitä viimeistä iltaa jotenkin juhlistaa… Lopulta oli häämatka lopussa ja niin Kuuselan pariskunta kirjoittautui ulos hotellista.

 

Alisa kiiruhti taksiin ja Antton tuli perässä matkalaukku kädessään. Haikeina Alisa ja Antton jättivät saaren.

 

Paluulento olikin paljon rankempi kuin Alisa luulikaan. Päästyään kotiin hän sammui olohuoneen lattialle kuin kynttilä.

 

Antton puolestaan nukahti keittiön nurkille. Koville tosiaan otti paluumatka.

 

Vihdoin molemmat pääsivät mönkimään omaan sänkyyn. Molemmat nukahtivat saman tien.

 

Kuuselan pariskunta oli jälleen kotona, mutta millaisia uutisia he saisivatkaan kuulla.