Alisa alkoi hiljalleen päästä yli Jan Viheriästä. Alisa oli löytänyt työpaikan, jossa viihtyi. Alisa oli ensihoitaja ja vaikka työ olikin raskasta, niin Alisalle oli tärkeää, että sai auttaa muita ihmisiä. Vielä, kun löytäisi puolison, jonka kanssa jakaa elämän ilot ja surut.

Raskaan työn vastapainona, Alisa harrasti puutarhan hoitoa.

 

Eräänä iltana Alisa huomasi verannalla muurahaisten armeijan, mutta Alisa päätti estää niiden marssin sisälle. Alisa ruiskutti myrkkyä niiden päälle ja niiden marssi loppui kuin seinään.

 

Kovan uurastuksen jälkeen Alisa sai vihdoin opetettua papukaijan puhumaan.

 

Alisa yllättyi iloisesti äitinsä vierailusta. Kuten kuvasta näkyy Alisa oli tullut juuri töistä.

 

Kun äiti oli lähtenyt, meni Alisa hyvin ansaittuun vaahtokylpyyn. Tällä kertaa Alisa nautti kylvystä entistä enemmän, sillä päivä oli ollut hyvin kiireinen.

 

Alisa yritti paistaa aamiaiseksi munakasta, mikä ei ihan onnistunut.

 

Kimppakyyti saapui juuri, kun Alisa sai syötyä munakkaan. Ja ei kun takaisin suolakaivoksille.

 

Vihdoin koitti vapaapäivä ja Alisa päätti paneutua kotitöihin. Ensin oli puhdistettava linnunhäkki.

 

Illan suussa Alisa vihdoin sai pukeuduttua ja siirtyi puutarhan puolelle. Sitruspuuta oli lannoitettava. Alisa ei huomannut lainkaan vaanivaa kulkukissaa.

 

Alisa päätti hieman opiskella ruuanlaittoa ennen kuin kömpisi sänkyyn.

 

Juuri kun Alisa oli nukahtanut, päätti eräs pitkäkyntinen hieman vierailla Alisan luona. Voro ajatteli, että tuolla nuorella naisella ei varmasti ollut varashälytintä. Rosmo oli seurannut Alisaa, joten rosvo tiesi Alisan päivärytmin.

Eiiii ole totta, parahti rosvo, kuullessaan varoittimen pirinän. Ikinä ei saisi antaa ulkonäön pettää. Nainen ei ollutkaan niin hölmö kuin luulin, mietti pitkäkyntinen.

 

 

Tässä vaiheessa oli Alisakin herännyt ja poliisi ehtinyt paikalle. Tappelun aikana Alisa yritti kannustaa poliisia, jotta tämä saisi rosvon selätettyä. Girlpower, huusi Alisa.

 

Tyttöenergia voitti ja jälleen oli yksi rosvo poissa kaduilta.

 

Alisan luokse murtautunut rosvo ei voinut kuin ihmetellä poliisiauton takapenkillä, että miten tässä taas kävi näin.

 

Jotta Alisa sai ikävän kokemuksen aiheuttaman jännityksen pois systeemeistään, alkoi hän kalastaa. Onneksi omalla pihalla oli pieni lampi. Rauhoittipa kalastaminen kummasti, mietti Alisa.

 

Ruuan valmistaminen ei edelleenkään ollut Alisan vahvin puoli. Paahdetut leivonnaiset olivat melko tummanpuhuvia.

 

Tiskikoneen mennessä rikki Alisa yritti korjata sitä ensin itse.

 

Korjaus ei kuitenkaan mennyt ihan putkeen ja tuloksena oli, että Alisa sai sähköiskun. Ilme kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

 

Mielenkiintoista oli, että Alisa oli edelleen sähköisessä tilassa vielä seuraavana päivänä. Kunhan keittiömestarin salaatti valmistuu ilman suurempia komplikaatioita niin hieno homma.

 

Työpäivän jälkeen Alisa sai seuraa työtoveristaan, mutta edelleen Alisa oli melkoisen sähköinen. Onneksi se ei ollut tarttuvaa ja naiset pystyivät leikkimään taputusleikkiä.

 

Alisan adoptoima kissa oli muuten oikein mukava, mutta pientä koulutusta se kaipasi. Alisa ei todellakaan antaisi sen tuhota huonekaluja. Niinpä Alisa päätti hieman kouluttaa pentua.

 

Vihdoin Alisan sähköisyys normalisoitui. Kissan hiekkalaatikko oli pidettävä puhtaana.

 

Viime kerrasta viisastuneena Alisa kutsui sähkömiehen korjaamaan tiskikoneen.

 

Alisa ei ollut saanut mielestään Antton Kuuselaa, joka toi kissan hänelle. Niinpä Alisa keräsi rohkeutta ja pyysi  Anttonia treffeille kotiinsa. Alisa ajatteli, että ihailu oli hyvä keino.

 

Alisa taisi hieman hätäillä. Ehkä ekoilla treffeillä ei kannattaisi heti hyökätä kimppuun.

 

Ensin voisi ehkä yrittää tutustua ihmiseen ennen kuin tekee lähempää tuttavuutta. Alisa huomasi, että he molemmat olivat kiinnostuneita matkustelusta.

 

Sisätiloihin siirryttyään, jatkoivat he keskustelua ja he löysivät lisää yhteisiä kiinnostuksen aiheita. Myös maapallon tulevaisuus kiinnosti heitä.

 

Jottei ilta olisi mennyt liian vakavaksi, niin oli leikin ja hauskanpidon aika. Mikään ei voittaisi tyynysotaa.

 

Lopulta oli aika hyvästellä Antton. Ja siinä ei pusuja säästelty.

 

Lampeen oli ilmestynyt joutsen, jota kissa ihmetteli, mutta taivaalla olevat tähdet olivat myös hyvin kiinnostavia.

 

Antton alkoi olemaan tuttu näky Alisan luona. He eivät pystyneet vastustamaan musiikin lumoa ja päättivät hieman keikutella musiikin tahdissa.

 

Heidän tunteensa syvenivät entisestään. Pusuttelua ei  pahemmin kulkukoira häirinnyt.

 

Lopulta Alisa antoi itselleen luvan rakastua. Alisa oli pitkästä aikaa onnellinen.

 

Vihdoin Alisa uskalsi ehdottaa yhteen muuttamista ja siinä ei sitten aikailtu, vaan tästä lähtien he olisivat avopari. Antton repäisi ja kihlasi Alisan samalla. He päättivät järjestää häät muilta salassa. Mutta ennen häitä  Anttonin oli tarkoitus muuttaa hieman tyyliään.

 

Ensin Antton kävi ostamassa uudet arkivaatteet Veronalan trendikaupassa.

 

Kassan kautta parturiin. Kyllä Alisa yllättyy, myhäili Antton.

 

Kotiin päästyään Antton teki ensi töikseen lihavoileivän. Shoppailun jälkeen olikin jo nälkä.

 

Anttonilla oli pitkästä aikaa vapaapäivä ja ensitöikseen herättyään hän puhdisti papukaijan häkin.

 

Kissan makuupaikka alkoi olla melkoisen likainen ja niinpä Antton puhdisti myös sen.

 

Alisa meni työpäivän jälkeen katsomaan hääpukuja Veronalan vaateliikkeisiin. Ihan mitään tavanomaista hän ei kyllä ostaisi.

 

Ensin Alisa kokeili perinteistä valkoista pukua. Puku oli toki kaunis, mutta se ei ollut aivan hänen mieleensä.

 

Mutta, kun Alisa puki punaisen puvun ylleen, hän tiesi löytäneensä the hääpuvun.

 

Onnea puhkuen hän maksoi pukunsa ja kassaneitikin kehui Alisan makua.

 

Taksia soittaessaan taustalla hiippaili Jan Viheriä. Jan yritti selitellä Alisalle, että oikeasti Alisa olisi se oikea. Alisa pyysi miestä lopettamaan ja poistumaan. Heillä ei olisi enää koskaan mitään puhuttavaa keskenään.

 

H-hetki oli vihdoin koittanut. Vihkiminen tapahtuisi heidän pihallaan, lammen tuntumassa.

 

Vieraiden hurratessa tuli Anttonista ja Alisasta aviopari: herrasväki Kuusela. Valitettavasti Amanda ei päässyt tulemaan, mutta onneksi sentään Nikki -äiti ja Johannes pääsivät häihin. Häissä oli myös heidän ystäviään ja Alisan työtovereita.

 

Sulhanen odotti malttamattomana, että pääsi suutelemaan morsiantaan. Alisan ilmeestä huomaa hyvin, että hän hieman yllättyi Anttonin innokkuudesta.

 

Vihkimisen jälkeen olikin aika nostaa vihkiparin maljan. Alisan työtoverin tytär Mirja hoiti tarjoilun, vaikka itse ei kuohuvaa voinutkaan nauttia.Alisa oli aivan innoissaan. Jes, nyt olen rouva Kuusela, tuuletti Nikki. Johannes muisteli omiaan häitään Nikin kanssa. Miten rakastankaan Nikkiä, Johannes mietiskeli.

 

 

Vieraat vaativat sulhasen puhetta. Rakkaat ystävät, aloitti Antton. Enpä olisi uskonut, kun sain tehtäväkseni tuoda Alisalle kissan, jonka hän adoptoi, että tapaisin tulevan vaimoni. Olin jo miltei heittänyt toivon omasta vaimosta ja perheestä. Heti, kun tapasin Alisan, niin tiesin, että tässä olisi tuleva vaimoni. Alisa ei tietenkään tätä tiennyt, mutta omalta kohdaltani se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Alisa on niin hyvä ja rehellinen. Ilman häntä en olisi kokonainen. Kiitos rakas, että päästit minut elämääsi ja sydämeesi. Nostetaan malja rakkaalle vaimolleni! Johannes pyyhki silmäkulmiaan. Kylläpä Antton puhui kauniisti. Myös Nikin täytyi kääntyä, jottei kaikki huomaisi hänen valtoimenaan valuvia kyyneleitä.

 

Rakkani, kuiskasi Alisa, puheesi oli niin kaunis koskettava. Rakastan sinua aina vain enemmän. Kuten minä sinua, vastasi Antton matalalla äänellä.

 

Johannes jututti Anttonia ja kyseli miten Antton sai Alisan hurmattua.  Olin vain ihan oma itseni, vastasi Antton.

 

Vihkipari otti hieman purtavaa seisovasta pöydästä. Minne rakas vaimo haluaisi matkustaa häämatkalle? Kyseli Antton. Rantalomalle tietenkin, vastasi Alisa. Jo pienenä tyttönä haaveili matkasta trooppiselle saarelle. Ja sinne sinä pääset, lupasi Antton vaimolleen.

 

Anttonin jäädessä vielä syömään, Alisa meni juttelemaan työtoverinsa Millan ja tämän tyttären Mirjan kanssa. Onnea kovasti Alisa, iloitsi Milla. Olen todella iloinen, että löysit onnesi kaiken sen ikävän kokemuksen jälkeen, onnitteli Milla ystäväänsä. Mirja mietiskeli, että mikähän se ikävä asia mahtoi olla, mutta hymyili vain vieressä.

 

Nyt nostetaan malja vieraille, ehdotti antton.Olenpa onnekas saadessani noin ihanan ja huomaavaisen miehen, ajatteli Alisa onnellisena. Mirjakin taisi hieman ihastua Anttoniin.

 

Irja haastoi Alisan tyynysotaan. Ilmeestä päätellen Alisa taisi saada kunnon tällin. Millaa vaan naurattaa. Osasyynä Millan iloisuuteen lienee pullo kuohuvaa, josta hän pitää tiukasti kiinni. Illan pimetessä nostettiin vielä viimeiset maljat ja hiljalleen vieraat lähtivät koteihinsa.

 

Tuore aviopari ei ehtinyt nukkumaan, sillä taksi saapui jo heti aamutuimaan hakemaan heitä lentokentälle. Alisa odotteli Anttonia, joka harmitteli juhlien loppumista.

 

Antton toimi, kuten kunnon herrasmies ja istui maksumiehen paikalle ja niin lähtivät kohti paratiisisaarta.